|
AURAJOKI MUISTAA
- Aurajokisäätiön Muistoja joelta -hanke
Aurajokisäätiön ja Turun yliopiston viime kesänä
aloittama Muistoja joelta -hanke on saanut yhden konkreettisen etappinsa
valmiiksi. Aurajokimuistoja esittelevä kiertonäyttely avattiin kuluvan
vuoden kesäkuussa Oripään kirjastossa. Myöhemmin näyttelyyn on voinut
tutustua kaikissa muissakin Aurajokivarren kunnissa eli Pöytyällä,
Aurassa, Liedossa, Kaarinassa ja Turussa. Näyttelyn päämääränä on
esitellä haastattelujen kautta saatua Aurajokea koskevaa muistitietoa ja
edistää paikallisen kulttuuriperinnön säilymistä. Jokivarren asukkaiden
muistojen ja niiden pohjalta kirjoitettujen tekstien lisäksi näyttelyssä
on valokuvia joen käytöstä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Joulukuussa
2007 julkaistaan hankekirja, joka tarjoaa kattavan katsauksen
Aurajokivarren asukkaiden jokimuistoihin. Kirjassa pyritään käyttämään
runsaasti haastattelulainauksia, jotta muistelijoiden ”oma ääni” saadaan
tarpeeksi hyvin esiin. Teoksen kirjoittamisesta vastaa pääasiassa Turun
yliopiston kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen yhdessä
allekirjoittaneen kanssa. Auran teollista historiaa kirjassa valottaa
Auran kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Vilén.
Jokimuistoista löydetyt merkitykset ja ongelmat
Muistoja joelta -hankkeessa Aurajoki jaetaan
teemallisesti kahtia, se nähdään sekä virkistyskäyttö- että
työympäristönä. Virkistyskäytössä olemme olleet kiinnostuneita muun
muassa seuraavista teemoista: uiminen, kalastus, ravustus, melonta ja
soutaminen, talviliikunta, jokiluonto, retkeily ja joen varrella
esiintyneet vuotuisjuhlat. Työympäristönä Aurajoki on palvellut
esimerkiksi jäiden nostoa, myllyjä, sahoja sekä maanviljelyä ja
karjataloutta. Oman kokonaisuutensa ovat muodostaneet Aurajoen ylittävät
sillat ja lossit; esimerkiksi Pöytyällä on ollut kaksi kapulalossia,
joista toinen oli niin suuri, että se kantoi hevosen ja kiesit. Joki on
nähty rajana myös Aurajoen yläjuoksulla. Tilojen pellot päättyvät usein
jokeen tai tilalliset ja työväestö ovat asuneet joen vastakkaisilla
puolilla.
Joki rajautuu kahtia myös tutkimuksellisesti
maaseutu- ja kaupunkijokeen. Aurajoen yläjuoksulla tehtyjä
tutkimuskysymyksiä ei voida ainakaan sellaisenaan käyttää Turussa, vaan
kaupunkiympäristöön tulee tehdä siihen sopivat
teemahaastattelukysymykset. Aurajoen virkistys- ja hyötykäyttö on osin
hyvin erilaista maaseudulla ja kaupungissa; rapupadat eivät ole
porisseet Turun keskustassa, vaan ravut on täytynyt tuoda kauppahalliin
myytäväksi joen yläjuoksulta. Toisaalta Aurajoen maaseutumiljöössä ei
voi nauttia kaupungin, sataman ja meren läheisyydestä. Turussa
korostuvat myös Aurajoen varrella vuosittain järjestettävät tapahtumat;
joki toimii eräänlaisena turkulaisten ja kaupungissa vierailevien
turistien urbaanina olohuoneena.
Jokimuistoista kumpuaa esiin Aurajoen
merkityksellisyys paikkakuntien asukkaille esimerkiksi maisemallisesti
arvokkaana vesistöalueena. Kasvillisuus ja linnusto ovat tärkeitä
Aurajokirannan kiinnekohtia. Kasvillisuudessa havaitut muutokset on
otettu huomioon muun muassa laidunkarjan radikaalin vähenemisen myötä.
Laidunmaiden rehevöityminen on nähty suurena ongelmana, koska korkean
heinäkasvillisuuden takia jokirantaan ei pääse, vaikka haluaisi.
Kulkuväylien puute on ongelmana, eivätkä ihmiset tiedä mistä jokirantaan
pääsee tai saa mennä. Jokamiehen oikeudella toimivissa Aurajoen
luontokohteissa, kuten esimerkiksi Auran Kuuskoskella, roskaaminen on
nähty haitallisena, koska usein pikaruokakääreet ja olutpakkausten
pahvit jäävät muuten idylliselle piknik-paikalle lojumaan. Saunamökkejä
on rakennettu Aurajoen varrelle yksityisten toimesta, mutta yhtään
kuntalaisten yhteisessä käytössä olevaa kesämökkipaikkaa ei ole
jokirannassa. Yksityisten saunamökit ovat kuitenkin laajalti
kollektiivisessa käytössä suvun sisällä.
Muistojen paikat ja aktiviteetit
Muistoja joelta -hankkeessa Aurajoen sivuhaarat on
otettu olennaisena osana mukaan tutkimukseen. Esimerkiksi Pölhöjoen ja
Aurajoen liittymäkohta Pöytyällä on Aurajokimuistojen kannalta
merkittävä paikka, jossa on muun muassa uitu, syöty eväitä ja vietetty
lasten juhlapäiviä. Aurassa vastaavanlainen kyläläisten yhteisessä
käytössä oleva paikka on ollut Pitkäniityn sillan pieli, jossa on
poltettu perinteisesti kokkoa juhannuksen aikaan. Aurajokimuistoista
heijastuu esiin erilaisia paikkoja, jotka ovat olleet tai ovat yhä
tärkeitä paikkakuntalaisille ja nykyään jo muualla asuville. Tällä
tavoin voidaan puhua sekä muistojen paikoista että nykypäivän
aktiviteetteihin kuuluvista tiloista. Osa paikoista tunnetaan
kyläyhteisön kollektiivisessa tietoudessa myös jollain toisella nimellä
kuin virallisessa kartta-aineistossa. Paikkojen nimitykset saattavat
poiketa myös perhe- ja kyläyhteisön välillä.
Muistoja joelta -hankkeen ensimmäisessä
haastattelukunnassa Oripäässä Aurajoki lipuu kunnan keskustan vierestä
vaatimattoman näköisenä ojana. Siitä huolimatta se koetaan
paikkakuntalaisten mielissä yhdeksi kotipaikkaseudun tärkeäksi
symboliksi. Vaikka Aurajoki on nykypäivän oripääläisille suhteellisen
tapahtumaköyhä vesialue, on sillä silti oma paikkakunnallinen
merkityksensä. Haastatteluissa korostetaan Aurajoen tärkeyttä
historiallisena jokena ja sitä että se saa alkunsa juuri
Oripäästä.
Aikaisemmin Aurajoella on ollut Oripäässä suuri
merkitys sekä virkistys- että hyötykäytön kannalta. Paikkakunnalla on
muun muassa kalastettu, ravustettu, uitu padotuissa joen osissa ja pesty
pyykkiä jokirannassa. Pyykkiä pestään edelleen jokirannassa joskin
kunnallisen vesijohtoveden puhdistamana. Paikkakunnan nuorille pojille,
klopeille, Aurajokiranta on tarjonnut lähes loputtomat mahdollisuudet
erilaisten leikkien, seikkailujen ja aikuisia varten tehtyjen jekkujen
suorittamiseen. Eräänä esimerkkinä mainittakoon matkalaukun täyttäminen
hevosensonnalla ja jättää se Aurajokivarren maisemaan
pahaa-aavistamattomien ohikulkijoiden ihmeteltäväksi. Aurajoenrannat
olivat lapsille sallittua aluetta, mutta siellä uidessa tuli noudattaa
vahvaa yhteishenkeä. Vanhemmat lapset seurasivat pienempiä sisaruksiaan
ja kaikista pidettiin hyvää huolta.
Tietyt työtehtävät ovat olleet talonpoikaisessa
yhteisössä jaettuna eri sukupuolten kesken. Miehet ovat yleensä
hoitaneet metsästyksen, kalastuksen, kylvämisen ja kyntämisen, naiset
huolehtivat karjasta, ruuanvalmistuksesta ja vaatehuollosta. Myös
Aurajokimuistoista voidaan hahmottaa vahvasti sukupuolittuneita muistoja
ja sitä kautta sukupuolittuneita paikkoja ja toimintoja.
Paikkakuntalaisten kertomuksissa on eri sukupuolten välillä
havaittavissa tietynlaisia kiinnostuksellisia eroja siitä mitä
muistellaan ja kerrotaan. Jokiluontoa koskevien kysymysten kohdalla
naispuoliset muistelijat ovat saattaneet muistella esimerkiksi Aurajoen
rantojen kukka- ja kasviloistoa miesten muistellessa minkkien ja
piisamien ansapyyntiä. Muistot saattavat mennä toki myös ristiin eri
sukupuolten välillä kun naispuolinen haastateltava kertoo mitä
miespuoliset tekivät ja päinvastoin.
Jokikulttuuri tänään
Kokonaisuudessaan Aurajoki on tärkeä osa paikallisten
asukkaiden kotiseututunnetta ja identiteettiä. Aurajoki on herättänyt
ihmisissä laajan tunnekirjon kyynelistä naurunpurskahduksiin;
jälkimmäiseksi mainittuja on tutkimusaineistossa huomattavasti enemmän.
Muistoja joelta -hanke pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan ja lisäämään
Aurajoen virkistys- ja hyötykäyttöä koskevaa kulttuuriperintöä.
Aurajokimuistot voisivat toimia myös esimerkkinä vähän
”kokemattomammille” jokivarren asukkaille. Miksi et kerrankin kokeilisi
Aurajoessa uimista? Siinäpä vasta olisi puhumista pirkanmaalaisille
tuttaville. Jos savenvärisessä vedessä uiminen ei kuitenkaan maistu,
niin voisit pakata onkivehkeet eväiden kera ja viedä lapsesi
kalannarrausreissulle Aurajokirantaan - siellä on moni muukin nauttinut
lämpimistä kesäpäivistä.
Jukka Nyyssönen
Kirjoittaja on toiminut hankkeessa tutkijana ja
vastannut muun muassa haastattelumateriaalin ja arkistoaineiston
keräämisestä, haastattelujen litteroimisesta, tiedottamisesta sekä
julkaisun kirjoitustyöstä.
|
Arkisto
[10.10.2007]
Aurajoki muistaa
Muistoja joelta -hanke
[2.9.07]
Linnavuoren yömelonnassa ennätysyleisö
[23.3.2007]
Vanhasta Tampereentiestä
maisema-matkailutie
15.8.06]
Kesän kuivuus heikensi Aurajoen vedenlaatua
[15.5.06]
OmaTaimen-kampanjalla
potkua meritaimenistutuksiin
[19.02.06]
Koskikara - karaistunut
avantouimari
[24.10.05]
Aurajoen emotaimenista tuotetaan
istutuspoikasia
[17.10.05]
Maisemanhoitosuunnitelma
Aurajokilaaksoon
[17.10.05]
Lähiluonto tutuksi Aurajoella
 |
