Aurajoki

---

• Pääuoman pituus 70 km, kokonaiskaltevuus noin 1 m/ 1 km, vesistöalueen kokonaispinta-ala 885 km²
• Vesistöalueesta peltoa 40 %, järviä 0,2 % (Savojärvi 1,1 km²)
• Koskia 11 pääuomassa, suurin koski Nautelankoski (putouskorkeus 17 m, pituus 600 m)
• Virtaamat Halistenkoskella: alivirtaama 0 m³/s, keskivirtaama 7,0 m³/s, ylivirtaama 286 m³/s

Aurajoki - 70 kilometriä savisen sameaa vettä, aluksi kapeaa lirua, sitten laveaa kulttuurijokea, peltojen, jokivarsilehtojen ja metsäisten selänteiden mosaiikkia, elämisen jälkiä, historiaa, maan ja hengen viljelyä.

Joki saa alkunsa Oripään harjuilta, virtaa hiljakseen läpi varsinaissuomalaisen kulttuurimaiseman, innostuu välillä kohisemaan joen kulkua porrastavissa koskissa, rauhoittuakseen Turussa, jossa se purkautuu seitsemän kukkulan lomitse Saaristomereen.

Aurajoki ei mahtaile vesimäärällään - välillä vedestä on pulaakin. Joella on muunlainen erityisasema. Joen tuntumaan pystyttivät ensimmäiset pyyntikansat asumuksensa, jokea pitkin levittäytyi asutus ja varhainen maanviljelys sisämaahan, jokisuussa sai alkunsa sivistyselämä sekä varhainen jokea kulkuväylänä ja käyttövoimana hyödyntänyt teollisuus.

Aurajokeen ja jokilaaksoon on tallentunut ihmisen ja luonnon vuosituhantinen vuoropuhelu. Asutusjatkumo näkyy vanhoissa pelloissa, teissä, rakennuksissa ja muinaisjäännöksissä. Aina tuota rinnakkaiseloa ei ole leimannut luonnon kunnioitus. Hyljeksitty ja pahasti likaantumaan päässyt Aurajoki elää nyt noususuhdannetta. Tervehtyneen joen airueet, taimenet ja lohet, suunnistavat kalaportaan kautta yläjuoksun kutualueille.
Historiallisesta arvostaan tietoinen joki on saanut uusia merkityksiä kohtaamispaikkana, virkistysalueena ja tapahtuma-areenana. Ihmiset ovat löytämässä joen uudelleen.