|
Aurajoki-aiheista
kirjallisuutta
Julkaisuita voit kysellä
Aurajokisäätiöstä
Alanen, M. & Söderström, M. Kuralan Kylämäen luonnontieteellinen
tutkimus. 1991. Turun maakuntamuseo.
Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama
2002. Pöytyän kulttuuriympäristöohjelma. Pöytyän kunta.
Aurajoen vesiensuojelusuunnittelun
neuvottelukunta . Ehdotus Aurajoen vesiensuojelusuunnitelmaksi. 1980.
Turku, Aurajoen vesiensuojelusuunnittelun neuvottelukunta.
Aurajokisäätiö . Aurajoki elää. 1998.
Aurajokisäätiö ja Navigeo Oy . Aurajoen
syvyyskartta. Turku, Martinsilta - Halistenkoski. 2002.
Aurajokisäätiö.
Suominen, J. 1959. Pöytyän pitäjän
putkilokasvisto. Turun ylioppilas 6: 104-143.
Terho, H. 2002. Vuodet, vuodenajat,
Vanhalinna. Turun Yliopistosäätiö.
Tuomi, L. Kaarinan luontokohteet -kunnan
arvokkaiden luontoalueiden esittely. 1992. Kaarinan
ympäristönsuojelulautakunta.
Tuominen, E. Aurajoen rantojen
kasvistosta. 1960. Turku, Turun yliopisto.
Turun vesi- ja ympäristöpiiri . Vesien
käyttö ja hoito 1990-luvulla - Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta.
Vesien ja ympäristön käytön, hoidon ja suojelun kehittämissuunnitelma.
1990. Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi- ja ympäristöhallinnon
julkaisuja - sarja A.
Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry.
Kestävän elinvoimaisuuden tie: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n
kehittämissuunnitelma 2001-2006. 2001. Varsinais-Suomen
Jokivarsikumppanit ry.
Velmala, L. & Nurmi, J. 1964. Havaintoja
Auran pitäjän putkilokasvistosta. Turun ylioppilas 11: 59-80.
Vesi- ja ympäristöhallitus . Aurajoen
vesiensuojelua ja jätehuollon tehostamista ja valvontaa koskevat
ohjeet. 1991. Turku, Vesi- ja ympäristöhallitus.
Viskari, L. 2000. Teollisuus nousi
höyryvoimalla. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.) Aurajoki-ajan
virta, pp. 26-31. Aurajokisäätiö, Turku.
Ympäristöministeriö, A. Aurajokityöryhmän
mietintö. 1987. Helsinki, Ympäristöministeriö
Ympäristön- ja luonnonsuojeluosasto.
|
Koivisto, E., Karhunen Anni, Virolainen,
S. & Salo, P. Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma.
Aurajoen alaosa. 2000. Turku, Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste.
Kääriä, J. 2000. Kaloja ja kalastajia. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.)
Aurajoki-ajan virta Aurajokisäätiö, Turku.
Kääriä, J. & Naarminen, M. 1996. Varhain
keväällä istutettavat meritaimenet antavat parhaiten saalista Turun
puolessa. Suomen Kalastuslehti 28-31.
Kirkkala, T. 2000. Virtaama säätelee veden
laatua. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.) Aurajoki-ajan virta,
pp. 78-83. Aurajokisäätiö, Turku.
Koivisto, E., Karhunen, A., Virolainen, S.
& Salo Pekka . Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma,
Aurajoen keskiosa. 2000. Turku, Lounais-Suomen Ympäristökeskus.
Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen moniste.
Kääriä, J., Walls, H., Katajamäki, A. &
Saariranta, P. Aurajoen kala- ja raputalousselvitys. 1992. Turku, Turun
Kalastuspiiri, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto.
Karhu, K. Luonnon monimuotoisuus Turussa.
1994. Turku, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Julkaisu.
Kauko- Vainio, S. Liedon Vanhalinna.
1997. Liedon kunta
Turun Yliopistosäätiö.
Kauko- Vainio, S. & Routio, I.
Nautelankoski museo ja luonto. 1996. Liedon kunta/ museo- ja
ympäristönsuojelutoimi.
Kaupunginjohtajan asettama työryhmä .
Aurajoen kehittäminen. 1994. Turku, Turun kaupunki.
Ketola, E. Aurajoen kunnostuksen
yleissuunnitelma. 1991. Turun ja Porin lääninhallitus
Turun kalastuspiiri
Turun vesi- ja ympäristöpiiri
Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Liitto.
|
Komulainen, M. Turun Halistenkosken
virkistyskäytön kehittäminen. 2001. Turku, Aurajokisäätiö.
Komulainen, M., Matikainen, J. & Leppänen,
J. Aurajokilaakson luonto. 2000. Turku, Aurajokisäätiö.
Komulainen, M. j. t. Aurajoen
kehittämisohjelma 2001-2006. 2002. Turku, Aurajokisäätiö.
Laaksonen, H. 2000. Turun elävä
selkäranka. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.) Aurajoki-ajan virta
Aurajokisäätiö, Turku.
Lahtinen, A. Aurajokilaakson
ympäristöhistoriaa. Muutosten vuodet 1250- 1400. 1996.
Aurajoki-opintopiiri.
Lappalainen, M. 2000. Aurajoki-ajan
virta. Aurajokisäätiö, Turku.
Lehto, M. Joki kaupungissa. Kaksi
esimerkkiä Länsi- Suomesta. 1998. Turku, Turun yliopiston maantieteen
laitos.
Lehtonen, K. Aurajokilaakson
maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. 1997. Turku, Turun
maakuntamuseo.
Lehtonen, K. 2000. Nykymaiseman juuret
keskiajalla. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.) Aurajoki-ajan virta
Aurajokisäätiö, Turku.
Lehtonen, K. Aurajokilaakson rautakautisen
asutuksen rakenne ja suhde historiallisen ajan asutukseen. 1996. Turku,
Turun yliopisto kulttuurien tutkimuksen laitos.
Lunden, K. Aurajoki liettyneiden ja
liuenneiden aineiden kuljettajana vuonna 1973. 1974. Turun yliopiston
maantieteen laitos.
Matikainen, J. Turun Virnamäen ketoalueen
hoitosuunnitelma. 2000. Turku, Aurajokisäätiö.
Matikainen, J. & Komulainen, M. 2000.
Ihmisen vaikutus leimaa luontoa. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.)
Aurajoki-ajan virta, pp. 72-77. Aurajokisäätiö, Turku.
Nissinaho, A. 2000. Meren maasta
jokilaaksoksi. Teoksessa: Lappalainen, M. (toim.) Aurajoki-ajan
virta, pp. 10-17. Aurajokisäätiö, Turku.
Nurmi, J. & Velmala, L. 1963. Havaintoja
Liedon pitäjän putkilokasvistosta. Turun ylioppilas 10: 114-152.
Rautamo, E. & Saari, E. Asutuksen ja
ympäristön muuttuminen Aurajoen ja Jaaninojan yhtynäkohdan alueella
esihistoriallisena aikana. 1993. Turku, Turun maakuntamuseo. Turun
maakuntamuseon monisteita.
|
